perjantai 4. marraskuuta 2016

Peilitarrat vai kokovartalopeili?

Luen tällä hetkellä Henriikka Rönkkösen kirjoittamaa Mielikuvistuspoikaystävä- kirjaa. Vaikka kirja sisältää paljon (ehkä makuuni hieman liikaakin) juttua seksistä, miesten sekä naisten alapäistä, niin löysin sieltä muutaman syvällisemmänkin ajatuksen. Tartuin niihin heti mielessäni.

Kirjassa puhutaan siitä, kuinka jokainen kohtaamamme ihminen on peili. Osa ihmisistä ovat palapeilejä ja osa taas kokovartalopeilejä.

Palapeilit koostuvat, niin että saame joka päivä muutaman peilitarran ihmisiltä keitä kohtaamme. Se voi olla ystävä tai tuntematon vieruskaveri bussissa. Kotona liimaat ne seinään ja odotat, millainen kuva sieltä peilistä ilmestyy.



Kaikkein tärkeimmiltä henkilöiltä elämässämme saamme postikortinkokoisen tarran. Niitä tarroja saamme kuitenkin vain muutamia koko elinaikanamme. Ne tarrat ovat kuitenkin sitäkin tärkeämpiä, sillä niistä näemme hiemna enemmän.

Vuosien mennessä eteenpäin peili tulee isommaksi ja isommaksi ja siitä näkee itseään aina hieman paremmin. Peili on upea, mutta ei koskaan täysin ehjä, vaan valmiiksi rikkonainen ja rosoinen. Peili suurenee, mitä vanhemmaksi tulemme, mutta valmiiksi se ei tule milloinkaan. Aika on välillä haalistanut paljoa ja tipputtanut jotkut palat peilistämme pois. Osan tarroista on voinut jättää tahallaankin jossain kohtaa liimaamatta, jotta unohtaisi.

Vaikka itseään ei välttämättä koskaan näe kokonaan, niin tärkeää on tajuta, että omaan peilikuvaan voi vaikuttaa. Ja kuten Rönkkönen kirjassaan muistuttaa: "Kun peilille hymyilee, niin se hymyilee takaisin!" :)

Sitten on olemassa ne ihmiset, jotka ovat kokovartalopeilejä. Vaikka olisit vaatteet päällä, niin heidän edessään olet alaston. Rönkkösen mukaan tälläiseen peiliin katsominen vaatii rohkautta, itsensä avaamista, kuuntelemista puhumisen sijaan. Se vaatii sitä todellista luottamista!



Nämä ajatukset ovat ovat mielestäni samaan aikaan kauniita, kuin pelottaviakin. Rupesin heti miettimään elämäni ihmisiä ja millaisia tarroja olen keneltäkin saanut. Keneltä olen saanut ne suurimmat peilitarrat? Vanhemmat? Parhaat ystäväni? Entä ketkä ovat olleet niitä kokovartalopeilejä? Olenko uskaltanut katsoa sinne peiliin?

Keneltä sinä olet saanut suurimmat peilitarrasi?

Loistavaa viikonloppua! :)

xx,
Linda



Ei kommentteja:

Lähetä kommentti