Vappuja sairasvuoteelta!

Edellinen viikko ei ollut itselleni se kaikista paras. Jo keskiviikkona minulle tuli hieman outoja fiiliksiä. En todellakaan halunnut tulla kipeäksi, sillä muutama päivä piti todella tsempata töissä. Kuitenkin pakko oli tällä kertaa todeta häviö, luovuttaa sekä loppu viikosta jäädä sängynpohjalle.

En ole koskaan varsinaisesti ollut Vappu- ihmisiä. Kuitenkin eilinen oli itselleni todella vaikea päivä, koska kyllä mulle kuohuviini kavereiden kanssa olisi kelvannut. Sääkin vielä suosi, niin peiton alla oleminen oli viho viimeistä tekemistä. Meidän salilla järjestettiin eilen aamulla VAPPU goes MAVE juhlat, joihin olin suunnitellut meneväni kannustamaan muita ja nostamaan oman henkilökohtaisen ennätyksen.. Noh, ensi vuonna sitten! Tähän yhdistetään vielä se, että en ollut tätä ennenkään päässyt itse pitkään aikaan treenaamaan, niin ainut mikä oli noussut maximiinsa oli turhautuminen.


Viime vuonna juotiin kuohuvaa tähän tyyliin :D

Pyörin sängyssä, yritin välillä ummistaa silmiäni, yritin keskittyä leffaan, selasin snapchattiä ja instagrammia läpi yhtenään, jos kaverit olisivat päivittäneet omia tekemisiään. Suoraan sanottuna oli tylsää, eikä kavereiden ihanat aurinkoiset päivitykset hirveästi parantaneet oloani. Mulla oli ilmeisesti se kuuluisa miesflussa.. :D Lopulta en voinut olla nauramatta itselleni :D

Tajusin, että itsesäälin sijaan voisin valita kiitollisuuden kaikista niistä paranemis toivotuksista, joita sain sekä siitä, että minun äitini vieläkin jaksaa huolehtia kipeästä tyttärestään ja kysyä tarvitsenko jotain kaupasta. Murjottamisen sijaan voisin oikeasti olla onnellinen, että treenikaverit ylittivät huimalla tavalla itsensä maastaveto suorituksista, voisin imeä ekaa kertaa haalarit päällä vappua viettävän ystäväni kuvista hänen intonsa ja ilonsa. Itsesääli ja kateus ei tulisi tautiani viemään pois, mutta kannustavat kommenttien laittaminen kavereille puolestaan sai hymyn naamalleni.



Päätöksen ansiosta nukuin yöni hyvin ja levollisena. Tänään olo onkin ollut jo paljon parempi uskaltauduin jo ihan vähän ulkoilemaan sekä äitini luo syömään munkin ja juomaan simaa. :) Treenien kanssa joutuu varmasti vielä odottelemaan pari päivää, mutta sen kestää paremmin kun sentään työntouhuun pääsee.

Don`t ask why me, say try me! :)

Aidosti toivon, että teidän vappu on ollut juuri sellainen, kuin sen halusitte olevan! <3

-Linda